LIITY JÄSENEKSI

Fill out my online form.

ANNA PALAUTETTA

Fill out my online form.
fysio-blogi

Fysioterapian seitsemän myyttiä.

Jokin vuosi sitten tutkittiin, kuinka moni suomalainen tietää mitä fysioterapia on. Prosentuaalisesti henkilöitä, jotka eivät tienneet mitä se pitää sisällään, oli paljon. Joka päivä ympäri Suomea fysioterapeutti tekee alaamme tunnetummaksi. Vastuu mielikuvan antamisesta asiakkaalle on hirvittävän suuri ja toimimme jokainen parhaaksi katsomallamme tavalla. Jos meidän ammattikunnallamme olisi selkeä  identiteetti, ohjenuora johon toimintamme perustuisi,  en kokisi tarvetta ottaa tätä asiaa esille. Valitettavasti meiltä puuttuu identiteetti, kukaan ei tarkalleen tiedä mitä hän saa kun menee fysioterapeutin vastaanotolle. Monella muulla ammattikunnalla tilanne on toinen, esim. hierojalta saamme hierontaa, sähkömies hoitaa sähköön liittyvät asiat. Mm personal trainereiden identiteetti on selkeämpi kuin meillä fysioterapiassa. Suomessa fysioterapiassa arvostetaan manuaalista terapiaa, lääkärit ja kollegat sekä iso osa asiakkaista. Tämä johtuu usein siitä, että me toimimme sairauden hoitajina, ei niinkään ennaltaehkäisijöinä. Alallamme tulee säännöllisesti uusi trendejä, joihin me fysioterapeutit sitten uskomme kuin vuoreen ja toimitaan niiden mukaan. Yksi asia ei kuitenkaan tule koskaan muuttumaan: liike. Ihmiset tulevat aina liikkumaan, osa enemmän kuin toiset. Oli fysioterapian trendi mikä tahansa, sen täytyisi johtaa aikaisempaa paremmin ihmisen liikkeeseen. Lainaan seuraavaksi fysioterapeuttikollega Markku Paatelman väitöskirjassaan esittämää määritelmää fysioterapiasta. ”Fysioterapeutin tehtävä on liikkeen ja liikkumisen toiminnanhäiriöiden tunnistaminen ja korjaaminen”.  

Fysioterapiassa on tietynlaisia myyttejä, joiden oikaiseminen toivottavasti auttaa meitä ihmisiä paremmin hahmottamaan mitä fysioterapian tulisi pitää sisällään. Alla olevat lauseet olen kuullut joko asiakkaan tai fysioterapeutti kollegan suusta 15mvuotta kestäneen urani aikana.   

  1. ”En antanut asiakkaalleni harjoitteita kun ei hän tee niitä kuitenkaan”. Moni fysioterapeutti kärsii ongelmasta, jossa asiakas ei ole valmis tekemään harjoitteita. Syy tähän on vain ja ainoastaan fysioterapeutissa itsessään. Fysioterapeutti on tehnyt omalla toiminnallaan itsestään korvaamattoman, vain minä voin ottaa sinulta kivun pois. Harjoitteiden suhteen annetaan liian usein asiakkaalle mahdollisuus päättää kyllä tai ei.  Harjoitteiden ohjaaminen vaatii fysioterapeutilta perustelua, vaivaa, yksilöllistä perehtymistä ongelman syntymiseen sekä tarkkaa anatomian tuntemista. Se ei ole helppoa. Varsinkaan jos on mahdollisuus päästä helpommalla ja ”hoitaa” ongelmaa pois. Kun fysioterapian tavoitteena on tunnistaa ja korjata asiakkaan liikkeen ja liikkumisen häiriöitä, on harjoitteiden poisjättäminen kokonaisuudesta lähes oleellinen virhe. Harjoitteiden tehtävä ei ole ainoastaan harjoittaa kudosta, vaan opettaa ihmiselle lisää hänen kehostaan.
  2. ”Kuulitko napsahduksen, nyt se on auki”. Joskus toivon, etten olisi sanonut omille asiakkailleni tätä. Oli vain äärettömän hienoa osata manipuloida nikama tai vaikkapa nilkka. Toisaalta tämän taidon avulla ihmiset helposti palasivat aina luokseni, koska olin tehnyt manipuloinnilla itsestäni tarpeellisen. Kun saman alueen manipulaatio toistuu useampaan kertaan, tulee miettineeksi miksi näin aina tapahtuu. Kaikkeen kyllästyy, myös passiiviseen saman alueen hoitamiseen. Manipulaatiota vaikeampi asia on selvittää ongelman syy. Miksi tämä alue lukkiutuu kerta toisensa jälkeen?  Mikä on se tekijä, joka saisi aikaan pysyvän muutoksen ongelmaan? Tavallaan kipu on sanktio ihmiselle välinpitämättömyydestä omaa kehoaan kohtaan. Manipulaatio ilman syyn selvittämistä on asiakkaalle armahdus tuosta sanktiosta. Tässä kukaan ei opi mitään ja ongelma palaa uudestaan ja uudestaan. Manipulaation merkityksen korostamisen sijaan tärkeämpää on saada ihminen ymmärtämään omassa toiminnassa tapahtuvat asiat, joita voidaan muuttaa.
  3. ”Ongelma korjaantuu huilaamalla”. Lääkärinkäynti voi johtaa fyysisen ongelman suhteen tulehduskipulääkekuuriin ja sairauslomaan, jonka tarkoituksena on levätä ongelma ”kuntoon”. Tässä on usein osa totuutta. Toinen osa totuudesta on puolestaan ongelman syyn selvittäminen. Lepääminen usein auttaa akuutin kivun lieventymiseen, mutta lepäämällä ongelman syy ei tule korjaantumaaan. Mikäli selkä kipeytyy nostamisesta, todennäköisesti se kipeytyy uudestaan, ellei puututa nostamisen aikana tapahtuviin kuormitustekijöihin. Jos jokainen fyysisen ongelman syyn aiheuttama sairausloma johtaisi toimenpiteeseen, jossa fysioterapeutti puuttuisi ongelman syyn selvittämiseen ja korjaamiseen sekä asiakkaan tietoiseksi tekemiseen, minua peloittaisi tietää kuinka hyvin suomalaiset sen jälkeen voisivat.
  4. ”Venyttelyllä saa lihaskireyden pois” En ota tässä yhteydessä kantaa onko venyttely oikein tai väärin, mutta otan kantaa missä tilanteessa venyttelyn merkitystä on syytä tarkastella kriittisesti. Olen aiemmissa teksteissäni kertonut lihaskireyden tunteesta, joka ihmisellä on. Se voi johtua siitä, että lihas on pidentynyt ja tuntuu kireältä tai sitten lihas voi olla lyhentynyt ja kireä. Maalaisjärjellä ajateltuna pidentynyttä lihasta ei kannata pidentää lisää. Fysioterapeutin osaamisalueeseen tulee kuulua näiden kahden eri asian erottaminen. Jos ihmisellä on jatkuva tarve venytellä, on syytä miettiä mikä on syy kireyden tunteeseen. Tällöin venyttely ei tuo pysyvää muutosta ja ratkaisua tulisi hakea syistä jotka aiheuttavat kireyden. Jos sinulla on tarve joka päivä rullata foam-rullalla itseäsi poistaaksesi kireyttä, ei foam-rulla ole kireyden poistamiseen pitkässä juoksussa ratkaisu. Lihaskireydessä kyse on eri lihasten tasapainoisesta työstä, jos istut päivän, lyhennät vartalon etupuolen lihaksia ja pidennät esim. selän lihaksia. Tässä on hyvä esimerkki miettiä, kumman alueen lihaksia olisi järkevä venyttää?  
  5. ”Sinulla on si-nivel pois paikoiltaan”. En tiedä kuinka pahoja nämä tilanteet ovat asiakkailleni tarkalleen ottaen olleet, mutta tähän lauseeseen olen törmännyt urani aikana kymmeniä kertoja. Tässä yhteydessä voimme todeta, että se ei ole mahdollista. Vertaus on sama kuin ovi otettaisiin pois saranoilta, silloin kontakti saranan ja oven välillä on poistunut kokonaan. Tässä on myös mahdollista asiakkaan väärä tulkinta asiasta, joka tekee ongelmasta suuremman kuin mitä se alun perin onkaan. Ja taas kerran, vain fysioterapeutti voi tuon si-nivelen laittaa takaisin ”paikoilleen”.  Si-nivel koostuu ristiluusta sekä suoliluusta. Sen liike on hyvin pieni ja näitä luisia rakenteita pitää yhdessä ligamentit sekä lihas- ja faskiarakenteet. Mikäli ihmisellä on toistuvasti si-alueella ongelmaa ja  mekaanisesti ”korjattavaa”,  on syytä hakautua fysioterapeutin luokse, joka on erikoistunut tunnistamaan liikkeessä ja liikkumisessa tapahtuvia toiminnan häiriöitä. Jokin asia pitää ongelmaa siis yllä.  
  6.  ”Varaa sitten taas aika kun tulee ongelmia”. Fysioterapia mielletään sairauden hoitamiseksi. Kun ongelma on riittävän suuri, voidaan harkita ongelman poistajan eli fysioterapeutin vastaanotolle tulemista. Kun ihmisen kipu on pois, työ ongelman pysyvään poistumiseen pitäisi asiakkaan osalta  vasta alkaa. Oman ja asiakkaitteni kokemuksen pohjalta osaan sanoa, että on tärkeämpää päästä  työskentelemään ihmisten kanssa ennen kuin ongelma on liian suuri. Ihmisen toiminta arjessa tai harrastuksissa ei kärsi, asiakkaalle ei tule turhia poissaoloja töistä ja harrastuksista sekä fysioterapeutin manuaalinen työ vähentyy. Tämä ajatusmalli on myös asiakkaalle pitkässä juoksussa kustannustehokkaampi malli.  Fysioterapeutti käy peruskoulutusta 3,5vuottaa, tämän jälkeen hän jatkokouluttaa itseään usealla tuhannella eurolla. Miksi joku ei käyttäisi fysioterapeutin ammattitaitoa ja potentiaalia aikaisemmin hyödyksi?  Ennen kuin ongelma on muuttunut kivuksi, pitkittynyt kipu aiheuttaa ihmisen fyysisessä ja psyykkisessä toiminnassa muutoksia jotka vaikuttavat ihmiseen pitkään. 
  7. ”Kävin siellä pari kertaa, mutta ei ongelma tullut kuntoon”. Usein ihmisillä on käsitys, että fysioterapeutti pystyy ratkaisemaan ongelman sormia napsauttamalla. Ongelman syy löytyy nopeasti, mutta syyn korjaantuminen vaatii aikaa. Usein unohdetaan kuinka ongelma on alkanut tai kuinka pitkään se on kestänyt. Nämä vaikuttavat oleellisesti siihen kuinka pitkään asian korjaantuminen voi kestää. Tämän vuoksi asiakkaalle tulee kertoa selkeä aikataulu ja hänen oman aktiivisuutensa vaikutus tuohon korjaantumisaikaan. Muuten nämä ”huonot” kokemukset vesittävät ihmisten mielissä alamme tärkeyttä.

Juteltuani kuluneen vuoden aikana useiden kollegoiden ja satojen asiakkaiden kanssa, olen tullut tulokseen, jossa fysioterapian ammattikuntaan halutaan selkeä muutosta. Fysioterapeutit haluavat olla enemmän ja enemmän liikkeen asiantuntijoita ja asiakkaat nauttivat kun heidän ongelmiinsa perehdytään perusteellisesti. Asiakkaalle asioiden perusteluun käytetty aika on suoraan verrannollisen hänen sitoutumiseensa jatkossa. Suurin kysymys on minusta, milloin me fysioterapeutit olemme valmiita käyttämään omaa ammattitaitoamme liikkeen ja liikkumisen toiminnanhäiriöiden tunnistamiseen ja korjaamiseen. Tämän kulttuurin voittajia ovat asiakkaat. Opetetaan ihmiset siihen, meillä fysioterapeuteilla on edelleen avaimet käsissämme.

 

Haluatko pysyvästi kuntoon? Varaa aika fysioterapian ensikäyntiin »

 

Piditkö artikkelista?

Äänet:200 (from 214 votes)



Jaa artikkeli

Tero Heikkilä

Toiminnan johtaja, Forever Fysio Oy fysioterapeutti, manipulatiivinen fysioterapia, Movement Spesialist. Työssäni keskityn tutkimaan ihmisen liikettä ja korjaamaan virheellisiä liikemalleja. Vapaa-aikani kuluu kahden tyttäreni kanssa sekä kuntosalia ja triathlonia harrastaen.
Lue lisää kirjoittajan Tero Heikkilä artikkeleita »

© 2013 Forever Kuntoklubi. Kaikki oikeudet pidätetään.Tietosuoja