Miten lukea tuoteselosteita?

Ihminen ei syö vain tyydyttääkseen energiantarpeensa. Ruoasta saadaan hiilihydraatteja, aminohappoja, rasvoja ja vitamiineja, joita elimistö ei tuota itse, eli niin sanottuja välttämättömiä ravintoaineita. Elimistö tarvitsee aineita, joita se itse ei voi tuottaa.

Jotta saisit tarpeeksi elintärkeitä ravintoaineita, syö joka päivä monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita.

Mutta mikä niistä rahkapurkeista sitten kannattaisi valita?

Elintarvikkeiden kyljestä löytyy tietoa aineksista, ravintosisällöstä, alkuperämaasta, valmistajasta sekä paketit ovat täynnä erilaisia merkkejä ja mainintoja.

Merkintöjen paljoudesta voi hämmästyä ja tiedon määrään voi sokeutua, sillä ei välttämättä ole varma miten ravintosisältöjä kuuluisi tulkita.

Mitä merkintöjen kuuluu kertoa?

Merkintöjen tarkoituksena on kuluttajan valistaminen eli toisin sanoen kuluttajan on oltava tietoinen mitä kyseinen tuote sisältää, esimerkiksi mahdollisten allergioiden vuoksi.

Suomessa pakkauksien kyljessä täytyy lukea tietyt asiat ja jopa kirjoitetun tekstin fontin koolla on merkitystä, jotta tieto on helposti luettavissa. Pakkausmerkinnät eivät saa myöskään johtaa ostajaa harhaan. Elintarvikkeissa käytetään myös päiväysmerkintöjä sekä säilytys- ja käyttöohjeita.

Mistä siis pitäisi tietää mitä paketista pitäisi etsiä?

Ainekset-luettelosta ilmenee tuotteen valmistuksessa käytetyt raaka-aineet, ensimmäisenä ilmoitetaan tuotteessa eniten käytetty ainesosa sekä vimeisenä ilmoitettua ainesosaa on taas vähiten. Pakollisia ravintosisältöä koskevia merkintöjä ovat energian, rasvan, tyydyttyneiden rasvahappojen, hiilihydraattien, sokereiden, proteiinin ja suolan määrät. Kuitenkin esimerkiksi maidossa on luonnostaan natriumia, jolloin tuotteeseen voidaan lisätä merkintä “suolapitoisuus johtuu yksinomaan luontaisesti esiintyvästä natriumista”.

Jos proteiinipatukan tuoteselosteessa ainesosalistauksessa on mainittu ensimmäisenä “valkosuklaa”, tarkoittaa se sitä että sitä on patukassa käytetty raaka-aineena eniten.

Allergioita aiheuttavat raaka-aineet (kuten esimerkiksi gluteenia sisältävät viljat, kala, kananmuna, pähkinät, soija) on ainesosaluettelossa oltava lihavoituna.

Mikä tekee tuotteesta parhaimman mahdollisen?

Ostopäätökseen vaikuttaa pääosin toki omat tarpeet, tavoitteet ja rajoitteet mutta myös tuotteen hinta, eettisyys ja ekologisuus.

Parhaimpaan mahdolliseen tuotteeseen ei välttämättä ole yhtä ainutta vastausta, sillä monet tuotteet ovat hyviä ja erilaisuutensa vuoksi eivät ole välttämättä edes verrattavissa toisiinsa.

Tavoitteena, jota ruokavaliolla halutaan tukea, voi olla esimerkiksi painonpudotus, ärtyneen suolen hoito tai vaikkapa kohonneen verenpaineen hoitaminen.

Kohonneen verenpaineen hoitoon soveltuisi esimerkiksi sydänmerkin seuraaminen. Vaikkakin jokaisessa tuotteessa, joka ominaisuuksiltaan sydänmerkkiin oikeuttaisi, ei välttämättä kuitenkaan kyseistä merkkiä ole sillä sydänmerkki on vapaaehtoinen ja maksullinen. Tärkeimpinä nyrkkisääntöinä tavoitteeseen kuin tavoitteeseen kuitenkin voisi olla:

– leivässä tulisi olla kuitua enemmän kuin kuusi prosenttia ja natriumia perusleivissä tulisi olla enintään 280mg/100g

– muroissa ja mysleissä sokeria kuuluisi olla enintään 15g/100g sekä rasvaa tulisi olla alle 5g/100g

– liha- ja kalatuotteissa marinadin sisältämästä rasvasta saa olla enintään 20 prosenttia tyydyttynyttä rasvaa sekä marinoidussa lihassa natriumia saa olla enintään 350mg/100g

– ruoka- ja leikkelemakkaroissa saisi olla rasvaa enintään 12 prosenttia, joista tyydyttynyttä rasvaa alle 40 prosenttia ja natriumia enintään 600mg/100g

-täyslihavalmisteissa kuten kinkku- ja kalkkunaleikkeleissä saisi olla rasvaa enintään 4g/100g ja natriumia enintään 800mg/100g

– kalasäilykkeissä tulisi kalaa olla vähintään 55 prosenttia ja säilykkeet saisivat sisältää tyydyttynyttä rasvaa maksimissaan 25 prosenttia

– jugurtit, viilit ja rahkat tulisi valita ilman lisättyä sokeria tai sokeria saa olla yhteensä 12g/100g sekä jugurttijuomissa 6g/100g

– raejuustossa voi rasvaa olla enintään 2g/100g ja natriumia enintään 300mg/100g

– juustoissa rasvaa saisi olla enintään 17 prosenttia, jos taas rasvaa on enemmän, tulisi tyydyttyneen rasvan osuus olla enintään kolmasosa rasvasta

– sama pätee myös levitteisiin, pyri valitsemaan levitteeksi kasvirasvalevite, jossa margariinia on vähintään 60 prosenttia tai rasvaseoslevite, jossa voin osuus on vähäinen ja tyydyttyneiden rasvahappojen osuus alle kolmannes kaikista rasvoista

– valitse pähkinät ja siemenet ilman suola- ja sokerilisiä

Tutki kaupassa yleensä valitsemaasi tuotetta, kuten leipää, ja vertaa vastaavaan sydänmerkkituotteeseen. Mitä eroa tuotteissa on, esimerkiksi suolan ja kuidun suhteen?

Suosi siis täysjyväviljavalmisteita, eli toisin sanoen tuotteita joissa kuitupitoisuus on runsas. Maitotuotteet tulee pääasiassa valita rasvattomina tai vähärasvaisina.  Lihassa ja lihavalmisteissa kannattaa kiinnittää huomiota rasvaisuuteen sekä lisätyn suolan määrään.

Parhaimpaan tuotteeseen vastatakseni sanoisin, että ensiksi tutkisin omia arvojani. Mitä tuotteessa arvostaa, haluaako tuotteen olevan läheltä, lisäaineeton tai esimerkiksi luomu. Perehtyisin merkkijärjestelmissä esimerkiksi kotimaisuutta osoittaviin merkkeihin (Hyvää Suomesta, Avainlippu, Sirkkalehtimerkki), luomumerkkeihin (EU:n lehtimerkki, Aurinkomerkki, Leppäkerttumerkki) sekä muihin merkkeihin, kuten Reilun kaupan merkkiin ja Maakuntien parhaat-merkkiin ja siihen, mitä merkit tarkoittavat. Näihin merkkeihin perehtymällä sekä eri merkkien logoja tunnistamalla löydät varmasti osviittaa oman parhaan tuotteen löytämiseksi. Täten rakentaisin parhaimman mahdollisen valinnan yhdessä arvojen ja aiemmin luettelemieni nyrkkisääntöjen perusteella.

Tiedätkö, minkälaiset tuotteet olisivat sinulle soveltuvimpia?