Tämä on entisen asiakkaamme, nykyisen personal trainerimme Piia Kaakkurivaaran tarina. 

“Siitä on nyt viisi vuotta, kun ensimmäisen kerran tapasin oman Personal Trainerini. Mieleenpainuva kohtaaminen – kuulemma. Ja onnekas sattuma, sillä minulle suunniteltu Personal Trainer oli estynyt, joten minut otti vastaan Laura, jota ilman en olisi nyt tässä.

Olin kuulemma haastava tapaus

Kun tulin ensimmäiselle Persona Trainer -tapaamiselleni vasen käteni ei toiminut kunnolla, ylipainoa oli reilusti ja kuntoni oli niin huono, että jo viiden minuutin pyöräily kuntopyörällä tuotti tuskaa. Olinkin kuulemma haastava tapaus, mutta onneksi kehityskelpoinen. Päätimme aloittaa yhteistyön Fustralla, sillä minulla oli paljon kipuja ja virheasentoja kropassa, jotka piti saada ensimmäisenä kuntoon. Alku oli hankala, sillä kaikki liikkuminen tuntui siltä, että kuolen! Ja mikä ihmeen euforia? Kyllä sekin tuli, mutta sitä ennen sai tahdonvoiman ja sinnikkyyden avulla tehdä lujasti töitä.

Kuva ennen muutosta

Ja olisinhan mä luovuttanut…

Monta kertaa, jos Laura ei olisi ollut rinnalla tsemppaamassa aina vain kovempiin suorituksiin. Ei mennyt kuitenkaan kovinkaan kauaa, kun huomasin jo, että kipuja ei enää ollut, liikkuminen tuntui kivalta ja pyöräilykin sujui jo kevyesti. Liikuntakärpänen oli jo tässä vaiheessa hieman puraissut, mutta meni vielä vuosia ennen kuin kärpäsestä tuli härkänen ja aloin tosissaan treenaamaan. Tässä vaiheessa Hiekkaharjun Foreverista oli jo tullut kuin toinen koti ja sain vielä toisenkin PT:n remmiin, jonka avulla uskalsin aloittaa uudestaan vanhan harrastukseni potkunyrkkeilyn. Treenejä kertyi tässä vaiheessa viikkoon jo useita ja liikkumattomuus tuntui ihan utopialta. Oli vaikea ajatella, että vielä jokunen vuosi sitten minua oli ollut lähes mahdoton saada sohvan pohjalta harrastamaan minkään näköistä liikuntaa.

Kuva minusta nyt unelma-ammatissani

Noin vuosi sitten tajusin, että halusin vielä jotain todellista muutosta elämääni

Vuosi oli ollut rankka ja ajatukset piti saada tulevaan, joten aloin miettiä voisiko minustakin olla samalla lailla apua jollekin muulle niin kuin omista PT:istäni oli ollut apua minulle. Näin mainoksen Personal Trainerin koulutuksesta ja päätin lähes siltä istumalta ilmoittautua siihen. Se oli ehkä yksi parhaita päätöksiäni. Koulutus alkoi viime syksynä ja päivä päivältä koulutuksen edetessä tulin varmemmaksi siitä, että liikunta-ala voisi olla minun juttuni. Jos pystyisin vaikuttamaan yhdenkin ihmisen elämään samoin, miten omat PT:ni olivat vaikuttaneet minun elämääni, olisi se koulussa vietettyjen päivien arvoista.

Koulutuksen loppupuolella pääsin kotisalilleni Hiekkaharjuun työharjoitteluun ja sain hieman maistiaista siitä, mitä työ tulisi olemaan – parhaimmillaan ja pahimmillaan. Rankkaa, mutta todella palkitsevaa. Sain harjoittelun aikana hyvää palautetta ja tällöin vahvistui se, että haluaisin tehdä Personal Trainerin hommia myös työkseni. Ei mennyt kauaakaan, kun olin jo Foreverclubin palkkalistoilla tsemppaamassa kaltaisiani sohvaperunoita liikkumaan – tai no, tässä tapauksessa entisiä sohvaperunoita. Työssä ehdottomasti parasta on se, kun näkee ihmisten onnistuvan ja löytävän liikunnan riemun. Haluaisi kertoa kaikille, että mikä vain on mahdollista, kun on oikeita ihmisiä ympärillä ja vahva tahto tehdä muutoksia. Mottoni onkin, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Rohkeutta, tsemppiä ja liikunnan iloa kaikille!”

[likebtn theme="custom" lang="fi" show_dislike_label="1" icon_like_show="0" icon_dislike_show="0" tooltip_enabled="0" i18n_like="Kyllä" i18n_dislike="En" white_label="1" popup_disabled="1" counter_clickable="1" counter_zero_show="1" share_enabled="0"]
Tykätty [likebtn_likes] kertaa
image description
Forever Forever-kuntoklubit