Miksi ryhdin jatkuva ylläpitäminen on niin vaikeaa?

Lukiessasi tätä tekstiä tiedostat olemassaolosi, olet henkisesti läsnä. Tiedostat ympäröivän tilan ja kuulet mahdollisesti taustalta tulevat äänet. Ennen kuin liikut tai sen kummemmin asiaa ajattelet – tiedostatko myös missä asennossa olet nyt? Istutko selkä kyyryssä tai tuijotatko niska notkolla älypuhelintasi? Miten olet päätynyt tähän asentoon? Oletko luisunut siihen tietoisesti vai lipunut mukavuudenhaluisesti huomaamattasi?

Niska-, hartia-, ja selkäongelmat voidaan lukea jo suomalaisten kansansairauksiin.

Selkäongelmille on monia syitä joista yleisimpiä ovat liiallinen istuminen, epäergonominen istuma-asento ja huono ryhti. Jokainen meistä tietää mitä hyvällä ryhdillä tarkoitetaan mutta silti tuolissa röhnöttäminen niin että selkäranka kiemurtelee kuin käärmeen pissa erämaassa on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Miksi ryhdin jatkuva ylläpitäminen on niin vaikeaa?

Ihmistä ei ole luotu istumaan tuolilla.

Matkustelen mielelläni ja matkoillani olen tehnyt erilaisia huomioita koskien istumista. Missään muualla ei istuta lapsuudesta lähtien niin paljon kuin Suomessa. Matkustaessani Arabimaassa tein mielenkiintoisen huomion paikallisesta käymäläkulttuurista: uutuuttaan hohtavan posliinipytyn sijasta toiletin virkaa hoitaa noin kaksivuotiaalle lapselle sopivan korkuinen pytty tai pelkkä WC:n lattialla ammottava reikä maassa. Huussissakaan ei siis istuta. Veikkaisin että jos Suomen mukavuuskäymälät vaihdettaisiin tämänkaltaisiin ratkaisuihin joutuisi reilusti yli puolet suomalaisista lopettamaan vessassa käymisen.

Tavattuani yhdellä reissuistani aasialaisia pääsin tutustumaan heidän istumiskulttuuriinsa. Aasialaiset valitsivat huilatessaan tuolin sijasta lepoasennokseen kyykyn. Ei siis mitään pumppitunnilta tuttua, yhdeksänkymmenen asteen kulmaan staattiseen pitoon jäävää takakyykkyä vaan ns. slaavikyykyn. Tämän pitäisikin olla ihmiskeholle luonnollinen lepoasento, tämä selviää tarkkailemalla hiljattain kävelemään oppineita lapsia, he jäävät tutkailemaan muurahaisia tai miettimään seuraavia kolttosiaan pitkäksikin aikaa kyykkyasentoon. Kyykyssä lepääminen tekee aikuisenkin keholle hyvää – itse istun slaavikyykyssä vähintään minuutin kerrallaan päivittäin.

Mikä on kehon kaava?

Kun nyt luet tätä tekstiä, veikkaan että olet suoristanut selkääsi ja korjannut asentoasi ainakin kerran. Vähän ajan päästä, mielenkiintoisempien asioiden ilmaannuttua näkökenttään tai unohdettuasi asian selkä kuitenkin palaa notkolle ja olkapäät valahtavat lähes polviin asti. Miksi? Puhutaan kehon kaavasta. Useilla ihmisillä on vääristynyt kehon kaava – ollaan, mutta emme ole jatkuvasti tietoisia siitä, missä asennossa keho on, oikeassa vai väärässä. Kehon kaavaa ja tiedostamatonta, jatkuvaa hyvässä ryhdissä olemista voi kuitenkin harjoitella paremmaksi. Suosittelen usein asiakkaitani seisomaan niin paljon kuin mahdollista sekä hankkimaan oikeanlaisen työtuolin, jumppapallon tai satulatuolin jossa kaksinkerroin lösähtäminen on vaikeampaa ja lonkankoukistaja lepää luonnollisemmassa asennossa. Hyvästä ryhdistä muistuttavia lappuja voi liimata tietokoneensa kulmaan tai laittaa herätyskellon soimaan tasatunnein muistuttamaan ryhdin korjausliikkeestä. Työpäivän aikana on hyvä tehdä pientä taukojumppaa ja käydä slaavikyykyssä muutamaan otteeseen. Naisten kannattaa lisäksi panostaa laadukkaisiin ja tukeviin rintaliiveihin.

Hyvän, ryhdikkään perusasennon löytämisessä pätee sama laki kuin polkupyörällä ajamiseen oppimisessa, kun on harjoitellut riittävästi ei joka kerta satulatuoliin istuutuessaan tarvitse miettiä että miten tämä homma toimikaan vaan oikea tekniikka löytyy automaattisesti.

Hyvässä ryhdissä seisominen ja istuminen kannattaa.

Huonon istumaryhdin mukanaan tuomia ongelmia on selkäsärkyjen lisäksi mm. aineenvaihdunnan hidastuminen, nivelvaivat, suonikohjut, selluliitti, silmien -ja hiirikäden väsyminen, päänsärky sekä genitaalialueen ongelmat. Hyvässä ryhdissä oleminen vaikuttaa positiivisesti myös mielialaan unohtamatta tietenkään esteettistä näkökulmaa, mikään ei ole niin hyvännäköinen kuin hyväryhtinen ihminen!

Ongelmat ryhdissä johtuvat useimmiten heikoista keskivartalon ja yläselän lihaksista tai kiristävistä rintalihaksista. Näihin ongelmiin auttaa lihaskuntoharjoittelu, keppijumppa sekä kehonhuolto. Toisinaan pitkään jatkuneet ongelmat ryhdissä ovat kuitenkin liian vaikeita yksin ratkaistaviksi jolloin epäkohtien korjaamiseen ja oikeanlaisen perusasennon luomiseen tarvitsisi ammattilaisen avustusta. Apua voi oman valintansa mukaan hakea lääkepurkista tai liikunta-alan ammattilaiselta.

Olen henkilökohtaisesti nähnyt monen asiakkaan ryhdin ja täten elämänlaadun parantuneen Fustra-harjoittelun kautta ja suosittelen sitä lämpimästi ryhtiongelmista kärsiville. Vaikka jälkimmäinen vaihtoehto saattaakin olla hinnakkaampi, on jokainen omaan terveyteen sijoitettava penni pois tulevaisuuden mahdollisista lääkekuluista.

Ryhdikästä viikkoa!