Kannanotto: Kuntosalien sulku on uhka suomalaisten kansanterveydelle

Pitkittynyt koronavirusepidemia uhkaa suomalaisten kansanterveyttä.

Liikunnalla ja varsinkin lihasvoimaharjoittelulla on hyvin paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia. Liikunta muun muassa ylläpitää aineenvaihduntaa, huolehtii sokeritasapainosta, laskee verenpainetta, ylläpitää luumassaa, lievittää stressiä ja ahdistusta sekä tuottaa mielihyvää.

Liikunta ei ole ongelma, vaan osa ratkaisua

Koronaviruspandemia on vakava uhka terveydelle ja hyvinvoinnille. Sitä ovat myös ihmisten perusoikeuksien ja liikuntatottumusten rajoittaminen. Immuunipuolustus on olennainen osa kansalaisten resilienssiä pandemian keskellä.

On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että säännölliset liikuntaharjoitukset vähentävät hengitystieinfektioita, parantavat immuunipuolustusta, lykkäävät immunosenesenssiä ja mahdollisesti jopa lisäävät rokotusten tehoa etenkin haurailla iäkkäillä ihmisillä (1).

Lihasvoimaharjoittelun mahdollistaminen kuntosalilla on vaikea pandemian keskellä hyvin tärkeä terveyden edistämisen ja ylläpidon keino.

Liikkumattomuuden lasku 3,2-7,5 miljardia

Lihasvoimaharjoittelulla eri muodoissa on runsaasti positiivisia vaikutuksia, joista merkittävimmät kohdistuvat mielenterveyteen (2), elämänlaatuun (3) ja kroonisten sairauksien, kuten sydänsairauksien riskin vähenemiseen (4). Lisäksi lihasvoimaharjoittelu vähentää hauraiden iäkkäiden kuolleisuutta ja hoivapalveluiden tarvetta (5).

UKK-instituutin Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin (6) mukaan liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa: sairauksien aiheuttamat terveydenhuollon ja tuottavuuden kustannukset 1,5– 4,4 miljardia euroa, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset 150 miljoonaa euroa, tuloverojen menetys 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa sekä syrjäytymisen kustannukset vähintään 70 miljoonaa euroa.

Myös hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että suomalaisten liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä.

Yksi tartunta 100 000 treenikertaa kohti

Yksilöliikunta kuntosalilla on THL:n riskiarviotaulukon mukaisesti vähäisen riskin toimintaa. Tätä tukee myös tutkimusnäyttö (7).

Liikuntakeskuksissa tehdään hyvää työtä liikunnan mahdollistamisessa terveysturvallisesti. Liikuntakeskusten kontrolloidut ympäristöt eivät lisää COVID-19-tartuntojen määrää ja jopa assosioituvat vähäisempään vasta-aineiden esiintyvyyteen (8).

Pandemian aikana terveysturvallisesta toiminnasta on opittu paljon, ja liikuntatiloissa muodostuu vain vähäinen riski aerosolilevämisen, ihmisten määrän ja sijoittumisen sekä lähikontaktien osalta.

Liikkumattomuus vähenee vain liikkumalla

Meidän tulee Suomessa kasvattaa omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan huolehtivien suomalaisten määrää. Terveydenhuollon tulee ohjata erityisesti nuoria, riskiryhmäläisiä sekä ylipainoisia ja iäkkäitä fyysiseen aktiivisuuteen.

Liikkumattomuus paitsi lisää kroonisia kansansairauksiamme, niin heikentää yksilön mahdollisuuksia kuntoutua sairaalajaksojen jälkeen, kaventaa ikäihmisten elämänlaatua ja altistaa syrjäytymiselle.

Pandemian keskelle kaivataan kipeästi vaikuttavia, aitoja keinoja liikkumattomuuden ratkaisemiseksi.

On helpompaa, edullisempaa ja keholle kevyempää pitää ihminen terveenä kuin parantaa sairas.

Sari Riihijärvi, lääketieteellinen johtaja, Pihlajalinna

Arvo Haapanen, geriatrian erikoislääkäri, Pihlajalinna / Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja, Forever-liikuntakeskukset

Lisätiedot ja mediatiedustelut: Minna Pulkkinen, minna.pulkkinen@foreverclub.fi, liiketoimintajohtaja, Forever-liikuntakeskukset /  hallituksen jäsen, Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry

Lähteet

1. Furtado GE, Letieri RV, Caldo-Silva A, Sardão VA, Teixeira AM, de Barros MP, Vieira RP, Bachi ALL. Sustaining efficient immune functions with regular physical exercise in the COVID-19 era and  beyond. Eur J Clin Invest. 2021 Jan 4:e13485
2. Singh NA, Clements KM, Fiatarone MA. A Randomized Controlled Trial of Progressive Resistance Training in Depressed Elders. J Gerontol. 1997 52A(1):M27-35.
3. Kekäläinen T, Kokko K, Sipilä S, Walker S. Effects of a 9-month resistance training intervention on quality of life, sense of coherence, and depressive symptoms in older adults: randomized controlled  trial. Qual Life Res. 2018 Feb;27(2):455-465.
4. Meka N, Katragadda S, Cherian B, Arora RR. Endurance exercise and resistance training in cardiovascular disease. Ther Adv Cardiovasc Dis. 2008 Apr;2(2):115-21.
5. Singh NA, Quine S, Clemson LM, Williams EJ, Williamson DA, Stavrinos TM, Grady JN, Perry TJ, Lloyd BD, Smith EU, Singh MA. Effects of high-intensity progressive resistance training and targeted multidisciplinary treatment of frailty on mortality and nursing home admissions after hip fracture: a randomized controlled trial. J Am Med Dir Assoc. 2012 Jan;13(1):24-30.
6. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja: Liikkumattomuuden lasku kasvaa31/2018https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160724/31-2018-Liikkumattomuuden%20lasku%20kasvaa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
7. Jimenez, A., Mayo, X., Lopez-Valenciano, A., Dalton, C., Del Villar, F. Luque, A., Broughton, L., Wade, M., Shakespeare, J., Copeland, R.J. An independent assessment of COVID-19 cases reported in fitness clubs and leisure facilities across Europe:: a THiNK Active report.
8. Helsingen LM, Løberg M, Refsum E, Gjøstein DK, Wieszczy P, Olsvik Ø, Juul FE, Barua I, Jodal HC, Herfindal M, Mori Y, Jore S, Lund-Johansen F, Fretheim A, Bretthauer M, Kalager M. A Randomised Trial of Covid-19 Transmission in Training Facilities. medRxiv 2020.06.24.20138768; doi: https://doi.org/10.1101/2020.06.24.20138768