Pulahda avantoon – avantouinti tekee hetkessä hyvää

Talvi, liukkaat tiet ja lumipyryt houkuttelevat peiton alle ja kaipaamaan aurinkoa. Vaan entäs, jos hyppäisitkin avantoon?

Miksi ihmeessä kukaan haluaisi tehdä niin?

Kenties vastaus piilee haasteessa itsessään; mieli tykkää, kun sitä haastetaan. Se arvostaa mahdollisuutta kokea uusia asioita ja kehittyä. Ja kun haaste on voitettu, auttaa voimantunne voittamaan myös seuraavan.

Ja onhan se aika makeaa ajatella, että kuuluu niiden rohkeiden joukkoon, jotka uskaltautuvat kylmään avantoon.

Vai miten on, kuinka yleistä avantouinti on?

Suomen ladun mukaan noin 2,4 % suomalaisista harjoittaa säännöllisesti avantouintia. Se ei ole prosentuaalisesti paljon, mutta luku 120 000 kuulostaa jo melko suurelta. Sen lisäksi tulevat vielä satunnaiset mökkisaunasta kylmään veteen pulahtajat, mikä nostaa avannossa kävijöiden määrän arvatenkin korkealle.

Ja hyvä niin, sillä avantouinti on paitsi hieman jännittävä, myös virkistävä ja terveydelle hyödyllinen harrastus, joka tunnetusti koukuttaa.

Avantouinnin hyödyt

Paleleminen ei lähtökohtaisesti tee ihmiselle hyvää, mutta kun kylmäaltistuksen tekee hallitusti ja lyhytaikaisesti, on sen todettu olevan terveydelle hyödyllistä.

Hormonit hyrähtävät käyntiin jo lähestyttäessä avantoa. Ajatus kylmästä herättää stressihormonit, mikä on luonnollista; ihmisen kuuluukin olla valppaana kylmän suhteen.

Kylmä vesi puree ihoa ja saa aikaan shokkireaktion, mutta ei hätää, valpastuneet stressihormonit ryhtyvät taisteluun kylmää vastaan. Elimistö on kuitenkin rauhan kannalla. Niinpä se vapauttaa systeemiin aimo annoksen dopamiinia ja endorfiineja, eli kehon omia onnellisuushormoneja, jotka ottavat tilanteen haltuun. Euforian tunne leviää kehoon saman tien, kun fyysisen rasituksen puolella samaa vaikutusta odotellaan usein kymmeniä minuutteja.

Hormonihyökkäyksen seurauksena elimistöön kertynyt jännitystila ja stressi jäävät sananmukaisesti avantoon. Ne yksinkertaisesti hävisivät kamppailun.

Voimaannuttavan vaikutuksen lisäksi kylmäuinnilla on myös muita  hyötyjä. Sen sanotaan vahvistavan immuunijärjestelmää, parantavan verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, lievittävän reuman oireita sekä helpottavan lihasten ja nivelten tulehduksia.

On myös viitteitä siitä, että avantouinti laskee perusverenpainetta. Harrastuksen alkuvaiheessa verenpaine nousee kylmän supistaessa ääreisverenkiertoa, mutta tilanne tasoittuu ja asettuu mahdollisesti alempiin uomiinsa säännöllisen avantoharrastuksen avulla.

Eikä siinä vielä kaikki. Kylmäaltistus helpottaa unensaantia ja edistää urheilijan palautumisprosessia. Kylmähoito onkin ollut jo pitkään olennainen osa treeneistä palautumista. Kylmään veteen kastautuminen vähentää ja lievittää lihasvaurioita ja tulehduksia sekä tehostaa verenkiertoa edistäen näin ravinteiden kulkeutumista kudoksiin.

Apua myös painonhallintaan

Kylmästä on todettu olevan apua myös painonhallinnassa. Avainasemaan nousee ruskea rasva, joka “löydettiin” ihmisen elimistöstä vasta viitisentoista vuotta sitten ja jonka osuuden on havaittu kasvavan kylmäaltistuksen myötä.

Toisin kuin valkoinen rasva, ruskea rasva ei varastoi energiaa, vaan polttaa sen lämmöksi. Sen lisäksi se kiihdyttää sokeriaineenvaihduntaa, joidenkin tutkimusten mukaan jopa kymmenkertaiseksi.

Ruskea rasva täytyy kuitenkin aktivoida ja siihen tepsii myös kylmä. Mikäli avanto on kaukana, rasvan saa hereille myös reippailemalla viileässä ilmassa sekä laskemalla huoneen lämpötilaa 19 asteeseen. Säännöllisesti aktivoituna ruskean rasvan sanotaan polttavan vuoden aikana yhdestä kahteen rasvakiloa vastaavan määrän energiaa.

Avantouintien hyödyt ovat toki yksilöllisiä, koska kylmä vaikuttaa eri tavoin eri kokoisiin ihmisiin. Myös kehon koostumuksella on väliä; isokokoisella ihmisellä on enemmän rasvakerrosta kuin pienellä, joka sen vuoksi jäähtyy nopeammin.

Siitä, kuinka kauan avannossa tulisi terveyshyödyt saadakseen olla, ei ole tutkittua tietoa. Tutkijat vannovat kuitenkin säännöllisyyden nimeen ja suosittelet viikottain kolmesta neljään uintikertaa.

Ei silti ihan kaikkien harrastus

Vaikka avantouinnin hyödyt ovat moninaiset, ei sitä kuitenkaan suositella kaikille.

Perusterveellä henkilöllä ei ole estettä aloittaa tätä kylmää harrastusta, mutta harrastuksen alussa tapahtuvan verenpaineen nousun vuoksi sitä ei suositella sydän- ja verisuonitauteja sairastaville. Myös astmaatikkojen kannattaa neuvotella avantoon menosta ensin lääkärin kanssa. Jatkuva kylmäaltistus saattaa myös kuivattaa ihoa ja saattaa pahentaa erilaisia ihosairauksia.

Ohjeita avantouintiharrastuksen alkuun

• Suojele kädet ja jalat neopreenista valmistetuilla hanskoilla ja sukilla ja laita pipo päähän.
• Lähesty avantoa varovasti. Suurin riski lienee liukastuminen kulkureitillä.
• Älä mene avantoon yksin. Elimistön kokema lämpötilan nopea vaihtelu saattaa laukaista kylmäshokin, joka saa aikaan vaistonvaraisen nopean ja hallitsemattoman sisäänhengitysrefleksin. Jos näin käy, älä panikoi, vaan hengitä rauhallisesti.
• Pidä kiinni kaiteesta, jos mahdollista ja kastaudu veteen.
• Älä säikähdä, vaikka tuntisitkin kevyttä huimausta, sykkeen kiihtyvän tai sormien pistelyn. Ne ovat normaaleja reaktioita ja loppuvat, kun nouset avannosta ylös.
• Älä laita päätäsi veden alle. Toisin kuin muualla kropassa, pään verisuonet eivät supistu. Kylmä vesi voi laukaista migreenikohtauksen.
• Nouse vedestä rauhallisesti. Kylmästä kankeat lihakset kaipaavat ohjausta.
• Pukeudu lämpimästi.

Vinkki! Avantouinti ei välttämättä edellytä ihka aitoa avantoa. Melkein saman kokemuksen saa myös pulahtamalla uimahallin kylmäaltaaseen.

Pikaisena piristysruiskeena toimii myös kylmä suihku.