xxx

Kovin tyypillistä tänä päivänä on, että työpaikka sijaitsee kodista ajomatkan päässä. Oma auto ja julkinen liikenne mahdollistaa töihin edestakaisen kulkemisen kauempaakin. Oma auto helpottaa paljon, varsinkin kuskia jonka tehtävänä on kuskata muita ihmisiä aamuin sekä illoin.

Kovin tyypillistä on myös se, että aamulla kun ajaa töihin, työpäivän pääosin istuu aloillaan. Kotiin lähteissä istahtaa autoon ja ajelee kotiin. Oikein raskaan työpäivän päätteeksi saattaa kotona istahtaa sohvalle, eikä ylös enää pääsekään tuosta noin vain. Välillä liikkumaan lähtemisessä on kyse muustakin kuin saamattomuudesta, yksinkertaisesti ei vaan jaksa, ei kiinnosta tai ei vaan halua käyttää vapaailtaansa edes takaisin ajelemiseen ja aikataulujen mukaan elämiseen. Välillä on ihan jees vain olla.

Välillä on myös helpompaa harrastaa liikuntaa kotioven lähettyvillä – ilman siirtymistä paikasta A paikkaan B. Tekee siis terää pukea päälle vaatteet ja lähteä lenkille ihan vaan maantielle, kadulle tai metsään, suoraan kotiovelta.

Toisinaan haluttomuus lähteä mihinkään jatkuu viikosta toiseen ja siinä samalla lenkkaritkaan eivät enää sujahda jalkaan – tai kotiovi ei käykään muuten kuin töihin lähteissä tai töistä tullessa. Niska-hartiaseutua alkaa ilta toisensa jälkeen särkeä enemmän ja päätä myös, veden juominen on unohtunut siinä missä raikkaan hapen haukkailukin.

Mitä jos nyt olisi hetki tehdä muutama korjausliike arjessa parantaakseen omaa ryhtiänsä?

Uutta! Hyödynnä myös ilmainen Fustra-liikenalyysi »

Arjen muutokset ryhtiin

 

Siirrä puhelin kasvojen eteen.

Vältä roikottamasta päätä ja pudottamasta katsetta. Pidä siis katse eteenpäin.

Makaa sohvalla

Älä istu. Makaa.

Ole paikallaan vähemmän työpäivän aikana

Vältä seistessä lonkkalepoa –  vaihtele asentoa. Istu välillä, seiso välillä. Älä kumpaakaan välttämättä pitkiä aikoja kerralla. Vie viesti työkaverille sanoin, eikä niinkään sähköpostitse.

Puhu puhelut ja kirjoita viestit seisten

Ota tavaksi, että kun joku soittaa sinulle (tai nykyään whatsappaa) – nouse ylös. Sekä kotona että töissä.

Hyödynnä työpaikan fysioterapeuttia, jos sinulla on sellainen

Pyydä fysioterapeuttia tarkastamaan työpisteesi ja säätäkää pöytä, tuoli ja pöytätietokone sinun mittasuhteisiin sopivaksi. Eli kun istut, istut oikeanlaisella tuolilla oikeine säätöineen.

Seiso palaverit ja kahvitauot

Ryhtykää projektiin yhdessä: seistään palaverit. Juodaan kahvit seisten. Poistakaa hetkeksi vaikka kokonaan tuolit kahvihuoneesta tai vaihtakaa jumppapallot tilalle. Ruokaa syödessä sopii istua, tietysti.

Taukojumppaa

Kun opettelet tauottamaan istumista tai jopa seisomista, havahdut uusin silmin nurkassa lepäävään keppiin. Kun vaihdat mahdollisen sähköpöydän korkeutta tai tauotat muuten vain istumista, tee pari syväkyykkyä tai nojaa seinään liikuttelemaan käsiäsi vartalon vierestä seinää pitkin ylöspäin.

Pidä huolta liikkuvuudesta

Jos tiedät ettet venyttele, mitä jos palaisit takaisin salille esimerkiksi venyttelytunnin kautta? En meinaan tunne ketään, joka sen kummemmin nauttisi venyttelystä – saati tekisi sitä huvikseen. Mene siis ryhmätunnille, jossa sinut laitetaan venyttelemään.

Lue myös: venyttely osaksi arkirutiineja

Vahvista, älä pelkästään venytä

Mitä jos kipuileva alue onkin jo valmiiksi venyneessä tilassa eikä venytys auta? Lisää lihasaktivaatiota, edes pikkuhiljaa. Lisää kuminauhajumppaa televisiota katsellessasi tai pyri käymään kuntosalilla edes yhdesti viikossa. Voit myös klubitunnilla kysäistä mitä juuri sinun kannattaisi tehdä saadaksesi kuntosalilta suurimman hyödyn.

Koutsaa työkaveria

Mikset toimisi lisäsilmäparina työkaverillesi, jos aina tämän puhuessa puhelimeen huomaat syy-seuraus-suhteessa tapahtuvan ryhdin lysähtävän?

 

[likebtn theme="custom" lang="fi" show_dislike_label="1" icon_like_show="0" icon_dislike_show="0" tooltip_enabled="0" i18n_like="Kyllä" i18n_dislike="En" white_label="1" popup_disabled="1" counter_clickable="1" counter_zero_show="1" share_enabled="0"]
Tykätty [likebtn_likes] kertaa
image description
Miia Roine Ravintovalmentaja

Kokonaiskuvaa huomioonottava amatööritriathlonisti, jonka taskuista löytyy kikkoja niin ravitsemusmuutoksen mentaalipuoleen sekä käytännön puolen erityisosaamiskorteista: suolistovaivoista, kehonkoostumuksen muokkauksesta sekä diabeteksesta. Oma ykköstyypin diabetes on valttikortti - sillä diabeetikon ruokavalio on ihanteellinen kaikille.