Proteiinin yliannostuksen oireet – milloin on syytä vähentää proteiinin saantia?

Olet varmasti kuullut, että urheilevan ihmisen pitäisi syödä proteiinia. Nykyään kauppojen hyllyiltä löytyy mitä erikoisempia proteiinituotteita, on proteiinijäätelöä, -juomia, -karkkeja, -patukoita, -jauheita ja jopa proteiinivettä. Monelle voi herätä kysymys tarvitsenko proteiinia tosiaan näin paljon? Todennäköisesti et. Jokainen meistä tarvitsee proteiinia ruokavaliossaan, mutta turhasta proteiinin tankkauksesta on usein enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tunnista proteiinin yliannostuksen oireet

Hyvä tapa selvittää oma proteiinin saanti on ruokapäiväkirja, jonka avulla voit laskea, kuinka paljon proteiinia syöt. Jos epäilet, että proteiinin saantisi on noussut liian korkeaksi, tarkkaile, huomaatko jonkun näistä oireista:

Kohonnut verenpaine

Jos syöt paljon proteiinia, voi kohonnut verenpaine olla oire liiasta proteiinin saannista.

Olet jatkuvasti janoinen

Munuaiset tarvitsevat proteiinin pilkkomiseen vettä. Mitä enemmän proteiinia syöt, sitä enemmän vettä tarvitaan, joten jos huomaat, että sinulla on jano koko ajan, mieti, voiko se johtua liiasta proteiinin saannista.

Ruuansulatusongelmat

Mikäli syöt hyvin proteiini painotteisesti, voi ruokavaliosta jäädä muita tarpeellisia ja terveellisiä osasia pois. Jos esimerkiksi kuidun saanti laskee ja proteiinia tulee runsaasti, niin vatsavaivat voivat häiritä arkeasi. Oireena voi olla esimerkiksi ummetusta tai ripulia.

Painonnousu

Painonnousu terveillä ihmisillä johtuu yksinkertaisesti siitä, että ihminen saa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Tämä päätee myös proteiinin kohdalla, keho ei pysty käyttämään määräänsä enempää proteiinia, jolloin ylimääräinen proteiini varastoituu elimistöön rasvana.

Jos sen sijaan epäilet, että et saa tarpeeksi proteiinia voit löytää apua artikkelistamme, jossa kerromme proteiinin puutteesta. 

Proteiinin imeytyminen ja saantisuositukset

Proteiinin saanniksi suositellaan noin 10-20% päivän kokonaisenergiansaannista. Helppo nyrkkisääntö proteiinin päivän saantisuosituksesta on 1,1-1,3 gramma jokaista painokiloa kohden. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 60-kiloiselle noin 65–80 grammaa proteiinia päivässä, 80-kiloisen tarve on noin 90–105 grammaa. Tavallinen kuntoilija ei juurikaan hyödy lisätystä proteiinin saannista. Voimaharjoitteluun keskittyvä hyvin aktiivinen urheilija voi sen sijaan hyötyä hieman kohotetusta proteiinin saannista.

Proteiinin saannissa on hyvä muistaa säännöllinen ateriarytmi. Elimistö pystyy hyödyntämään kerralla vain noin 20 grammaa puhdasta proteiinia kerrallaan, suurempi määrä proteiinia ei imeydy vaan varastoituu kehoon rasvana.  Tasainen ateria rytmi on nyrkkisääntö myös proteiinin syönnissä.

Tavallisella lautasmallilla pääset hyvään vauhtiin monipuolisen ja terveellisen ruokavalion rakentamisessa.