Jalkapohjan kipu piinaa – mikä avuksi?

Jalkapohjan kipu on erittäin yleinen vaiva, joka vie ilon kaikesta liikkumisesta. Plantaarifaskiitti onkin sana, jota viljellään usein kahvipöytäkeskusteluissa. Kipua jalkapohjassa saattaa tosin aiheuttaa moni muukin tekijä. Mitä tälle ikävälle vaivalle voi sitten tehdä?

Ihmisen jalkaterä on oikea insinöörityön taidonnäyte. Pieneen tilaan ja nerokkaaseen järjestykseen on aseteltu 28 luuta, yli 30 lihasta ja kokoelma niveliä, jänteitä ja sidekudoksia, jotka eivät pelkästään kannattele ihmisen painoa ja pidä sitä pystyssä, vaan mahdollistaa myös liikkumisen, tasapainon ja antaa tukea koko olemiseen. Ei mikään ihme, että jalkoja välillä väsyttää.

Jalat myös kipeytyvät herkästi. Jalkapohjan kipu onkin erittäin yleinen vaiva, joka vaikuttaa paitsi arkipäivän toimintoihin, myös urheilemiseen. Moni asia vaikuttaa jalkateriin ja näin ollen ongelmat saattavat ilmetä eri osissa jalkaa. Kipu saattaa paikallistua niin kantapäähän , keskelle jalkapohjaa, jalkapohjan sisäsyrjään, ulkosyrjään kuin päkiäänkin ja voi tuntua niin kävellessä, juostessa kuin pelkästään levossakin.

Plantaarifaskiitti – yleinen riesa

Yleisin syy jalkapohjan kivuille on plantaarifaskiitti, eli kantaluuhun kiinnittyvän jalkapohjan jännekalvon tulehdustila. Arvellaan, että noin 10 % ihmisistä kärsii siitä elämänsä aikana. Plantaarifaskiitissa kipua tuntuu etenkin kantapäässä ja jalkapohjan sisäsyrjällä. Se saattaa alkaa äkillisesti tai kehittyä pikkuhiljaa ja on voimakkaimmillaan liikkeelle lähdettäessä ja erityisesti aamuisin.

Suurimmalla osalla röntgenkuvatuista plantaarifaskiittipotilaista kuvassa näkyy niin sanottu luupiikki, joka ei ole kuitenkaan ongelman aiheuttaja, vaan sen seuraus.

Syypää plantaarifaskiittiin saattaa olla vaikea selvittää. Usein siihen liittyy kuitenkin joko repeämä kantakalvon kiinnitysalueella, tavallista suurempi jalkaterän rasitus, venytys esimerkiksi ponnistettaessa, jalan virheasennot tai esimerkiksi kova kävely- tai juoksualusta. Yhteistä monelle vaivasta kärsivälle on pitkään jatkunut rasitustila, joka johtaa kantakalvon krooniseen tulehdukseen. Vaikutusta on myös ylipainolla ja pitkään jatkuvalla seisomatyöllä.

Plantaarifaskiitista voi toipua joko nopeasti muutamassa viikossa tai sitten vaiva voi viedä kuukausia. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että hoito kaipaa harvoin leikkaushoitoa.

Ensisijainen hoitotoimenpiden on keventää kuormitusta heti vaivan ilmaannuttua. Sen jälkeen voi kokeilla kylmähoitoa ja teippausta. Mikäli vaiva pitkittyy tai kroonistuu, kannattaa jalkapohjaa näyttää fysioterapeutille, joka arvioi tilanteen, mahdolliset virheasennot ja kuormitustekijät, opastaa tekemään jalan lihaskuntoa ja rasituskestävyyttä parantavia harjoitteita ja antaa tarvittaessa myös manuaalista hoitoa vaivan hoitoon.

Vinkki! Jännekalvokipua kannattaa hoitaa jalkapohjan venytyksellä.

• Asetu istumaan tuolille
• Nosta jalka polven päälle
• Käännä varpaat ylöspäin ääriasentoon noin viideksi sekunniksi
• Lepuuta välillä ja toista venytys non 20 kertaa useamman viikon ajan.

Plantaarifaskiitti ei kuitenkaan ole ainoa jalan sisäsyrjälle tai kantapäähän kipua aiheuttava tekijä. Kantapään kipu saattaa johtua myös jalkapohjan alueelle kehittyneestä kalkkikertymästä, eli niin sanotusta kantapään kannustimesta, akillesjänteen tulehduksesta, rasitusmurtumasta, mortonin neuroomasta tai jalkaterän rakenteellisista ongelmista.

Ja jotta asia ei olisi näinkään yksinkertainen, saattaa plantaarifaskiitti säteillä myös muualle jalkaterään, jolloin kipua voi tuntua myös jalkapöydässä tai päkiässä.

Vaivaako päkiäkipu?

Mikäli jalkapohjan kipu paikallistuu päkiään, saattaa kyseessä olla jalkakaaren madaltuminen. Puhutaan levinneestä päkiästä, metatarsalgiasta ja etulatuskasta.

Kun normaalitilanteessa päkiä on kupera ja kuormitus kohdistuu laitimmaisille varpaille, jalkakaaren madalluttua kuorma pakkautuu päkiän päälle.

Laskeutumisen takana on tavallisimmin joko lisääntynyt kuormitus, alaraajojen virheellinen linjaus, kantaluun virheellinen asento tai ihan pelkkä ikä. Ikääntymisen myötä nimittäin jalkapohjan luiden suojana oleva niin sanottu rasvapatja ohenee, ja saa aikaan päkiäkipuja.

Myös nivelreuma, nivelrikko, diabetes ja ylipaino, hormonitoiminnan muutokset, alituinen korkokenkien käyttö, liian lyhyet sukat, pienet tai kapeat kengät ja raskaus saattavat altistaa jalkakaaren madaltumiselle.

Ensimmäisiä merkkejä jalkakaaren madaltumisesta ovat päkiäalueelle ilmestyvät känsät. Niiden ilmaannuttua kannattaa puuttua riskitekijöihin saman tien.

Vai onko kipu jalkapöydässä?

Jalkapöydän kipu johtuu useimmiten jalkaterän pikkunivelten nivelrikosta tai jalkapöytäluiden hienoisista rasitusmurtumista.

Rakenteellisia jalkapöydän kuormittajia ovat muun muassa vaivaisenluu, kaarijalka sekä lattajalka.

Toiminnallisia riskejä ovat muun muassa vääränlainen askellus ja pitkään jatkuva seisominen. Jalkapöydän lihakset ja jänteet saattavat myös vaurioitua tai revetä äkillisen vamman, ylirasituksen tai jännetulehduksen seurauksena.

Mikä avuksi jalkapohjan kipuun?

Kuten alussa mainittiin, jalkapohja on huipputekninen kokonaisuus, jossa moni asia vaikuttaa moneen. Ongelmakohta saattaa olla hyvinkin etäällä kipupisteestä, jolloin vaivojen alkuperä saattaa olla hyvinkin hankala selvittää. Jalkapohjan kipua voi kuitenkin hoitaa – niin kotikonstein kuin ammattilaistenkin avulla.

Askel numero yksi on akuuteissa kivuissa on antaa jalkapohjan levätä. Vältä etenkin niitä aktiviteetteja, jotka aiheuttavat kipua. Tulehduksille toimii kylmähoito ja etenkin rakenteellisista tekijöistä johtuvissa kivuissa erilaiset kenkien pehmusteet ja tukipohjalliset.

Myös venyttelystä on ollut apua, kunhan niitä tekee säännöllisesti. Esimerkiksi jalkapohjan venytys seinää vasten voi auttaa rentouttamaan jalkapohjaa ja lievittämään kipua. Samoin jalkapohjan hieronta joko ammattilaisen tekemänä tai kotona esimerkiksi tennispalloa jalkapohjan alla pyörittelemällä on todettu tehokkaaksi tavaksi hoitaa jalkapohjan kipua.

Ja kuten edellä mainittiin, ammattilaisista etenkin fysioterapeutti auttaa jalkapohjan kivun syyn selvittämisessä, voi suorittaa erilaisia hoitomenetelmiä ja antaa ohjeita terapeuttisiin harjoituksiin.

Lähde:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01098