xxx

Painoindeksillä tarkoitetaan 1980-luvulla Suomen terveydenhuollossa käyttöön otettua laskentamenetelmää, jolla voidaan arvioida n. 20-70 vuotiaiden lihavuutta tai laihuutta. Puhekielessä painoindeksistä käytetään usein lyhennettä BMI (Body Mass Index). Painoindeksiin vaikuttavat ainoastaan kaksi tekijää; mitattavan pituus ja paino. Laskentamenetelmällä ei siis saada tietoa mitattavan ruumiinrakenteesta, rasvaprosentista, tai kehonkoostumuksesta muutenkaan. Menetelmä on silti helppo suuntaa antava mittari, jonka avulla on mahdollista selvittää oma painoindeksiluokkansa. Parhaimmillaan painoindeksi toimii hyvänä motivaattorina painonhallinnassa, ja varoittaa, kun liikutaan riskirajoilla.

Painoindeksin laskukaava = kg/m² (paino kiloissa jaettuna pituudella metreissä potenssiin 2)

(esim. 65kg painavan ja 172cm pitkän henkilön laskukaava = 65/(1,72×1,72)= n.22)

Laske oma painoindeksisi täällä: laske painoindeksi

Suurimmat virhetekijät

Liikakilojen määrä voi vaihdella monen kymmen kilon välillä, ja siksi onkin aina paikallaan täsmentää, kuinka suuresta kilomäärästä on kyse. Esimerkiksi painoluokan ollessa 40, liikakiloja voi olla pituudesta riippuen 38-49 kiloa. Painoindeksiä tutkittaessa on myös huomioitava erityisesti kaksi virhetekijää. Erittäin lihaksikkaalla mitattavalla painoindeksi voi olla suurempi, jopa merkittävän lihavuuden tasolla. Tällöin tuloksen vääristymä on todennäköisesti silmämääräisesti myös havaittavissa. Lisäksi esimerkiksi sairauden aiheuttamat nestekertymät vääristävät mittausta. Tavallinen turvotus, tai päivän aikana 0,5-1kg vaihteleva nestetila eivät sen sijaan olennaisesti vaikuta tulokseen.

Lue myös: Miksi paino ei putoa?

Vyötärön ympäryksen mittaaminen toimii hyvänä parina painoindeksille

Liiallinen rasva vatsaontelon seudulla suurentaa vyötäröä. Mittaus voidaan toteuttaa yksinkertaisesti mittanauhalla mittaamalla, ilman vaatekerroksia, lonkkaluiden yläpuolelta kevyen uloshengityksen aikana. Vyötärölihavuus on kyseessä, kun ympärys ylittää naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm, ja mitä suurempi lukema on, sitä suurempi terveysriski se myös on. Naisilla 80 cm ja miehillä 94 cm on jo rajalla, jonka jälkeen sairauksien vaara alkaa kasvaa, ja näitä olisikin hyvä pitää varoitusmerkkeinä. Vyötärön ympäryksen ylittäessä naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm, olisi hyvä ryhtyä toimiin vyötärön pienentämiseksi terveyssyistä.

Näiden kotikonstien lisäksi kuntokeskukset tarjoavat usein kehonkoostumusmittauksia (bioimpedanssimittauksia), joissa sähköisen monitaajuusmittarin avulla analysoidaan tarkemmin lihas- ja rasvakudoksen, sekä vatsaontelorasvan määrää, lihas- ja rasvakudoksen jakautumista kehossa, sekä aineenvaihdunnan tilaa. Mittarit eivät anna absoluuttisia totuuksia, mutta toimivat hyvin esimerkiksi painonhallinnan apuvälineinä. Esimerkiksi meillä Forever-kuntoklubeilla olevan, lääketieteelliseen käyttöön hyväksytyn, Tanita MC-780 –mittarin tarkkuus painon osalta on 100g, ja rasvaprosentin osalta 2% ideaaliolosuhteissa. Kehonkoostumusmittauksia tehdessä on laitteen lisäksi toki huomioitava muut yleisestikin testaukseen liittyvät normit, kuten mm. valmistautumiseen, testitilanteeseen ja testiajankohtaan liittyvät tekijät.

 

[likebtn theme="custom" lang="fi" show_dislike_label="1" icon_like_show="0" icon_dislike_show="0" tooltip_enabled="0" i18n_like="Kyllä" i18n_dislike="En" white_label="1" popup_disabled="1" counter_clickable="1" counter_zero_show="1" share_enabled="0"]
Tykätty [likebtn_likes] kertaa
image description
Laura Tiainen Personal trainer

Liikunnanohjaaja AMK, suuntautuminen valmennukseen. Personal trainerina Forever Hiekkaharjussa. Liikunta ja urheilu on ollut elämäntapa pienestä pitäen. Olen kilpaillut taitoluistelussa yksinluistelun puolella ja kiertänyt maailmaa ammattilaisena Disney On Ice jääshowssa. Lajitaustasta huolimatta kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveysliikunnan parissa työskentely on se juttu.